Puujalkavitsit: Katso hauskimmat puujalat
Puujalkavitsi on huumori maailman nolo sukulaispoika, joka saapuu juhliin aina sandaaleissa ja sukissa. Se on niin huono, että se muuttuu nerokkaaksi.
Vitsi on lyhyt, usein sanaleikkiin perustuva, jonka vastaus saa kuulijan huokaamaan syvään tai hieromaan ohimoitaan. Puujalkavitsi hyödyntää sanojen kaksoismerkityksiä (esimerkiksi ”kuori” tarkoittaa sekä banaanin kuorta että kasvohoitoa).
Parhaat puujalkavitsit
Alta löydät meidän valitsemat suosituimmat puujalkavitsit, jotka naurattavat tilanteessa kuin tilanteessa. Voit äänestää vitsiä klikkaamalla sen omalle sivulle otsikosta! Käy ainakin katsomassa muiden äänet.
Isä ja leijonasydän
Isälläni on leijonan sydän.
– Ja elinikäinen kielto Korkeasaareen.
Vitsi käyttää ilmaisua ”leijonan sydän” kirjaimellisesti, mikä viittaa eläintarhan sääntöjen rikkomiseen.
Joulu ja hätätilanne
Mitä ruokaa suositellaan syötäväksi hätätilanteissa jouluna?
– Kriisipuuroa.
Sanaleikki: Vitsi sotkee riisipuuro-aterian nimen ”kriisi”-tilanteen kanssa.
Kuha ja villapaita
Millä kuha kutoi villapaidan?
– Kalapuikoilla.
Vitsi yhdistää toisiinsa kudontapuikot ja syötävät kalapuikot luoden tahallisen kömpelön sanaleikin.
Isä ja Plussa-kortti
Isä kaupassa. Kassa kysyy: ”Löytyykö Plussa-korttia?”
– Isä vastaa: ”Ei, mutta minulta löytyy Miinus-kortti!”
Sanaleikki: S-ryhmän kanta-asiakaskortin nimen vastakohta, mikä ei tietenkään ole oikea kortti.
Kalojen autokauppa
Mikä on kalojen autokauppa?
– Fiskars.
Sanaleikki: Yrityksen nimi Fiskars muistuttaa sanaa fish tai englanninkielistä ”fish cars” (kalojen autot).
Sauna ja puut
Missä saunassa on eniten puita?
– Tietenkin puusaunassa!
Vitsi perustuu siihen, että ”puusauna” sisältää kirjaimellisesti sanan ”puu” ja samalla viittaa polttopuihin. Huumori syntyy kielellisestä ilmeisyydestä.
Valokuvamuisti
Minulla on valokuvamuisti.
– Mutta linssinsuojus jäi päälle.
Valokuvamuisti tarkoittaa erittäin hyvää muistia, mutta vitsissä se estetään fyysisellä esineellä (linssinsuojus).
Ilmaiset, kunnes ei
Mitä ihminen saa kaksi kertaa elämänsä aikana täysin ilmaiseksi, mutta kolmannella kerralla joutuu aina pulittamaan?
– Hampaat.
Ihminen saa maito- ja pysyvät hampaat ilmaiseksi, mutta kolmannet hampaat (proteesit tai implantit) täytyy maksaa.
Lähettänyt: Ems
Puolan kansallispuu
Mikä on Puolan kansallispuu?
– Puolapuu.
Sanaleikki: Puola (maa) ja puolapuu (voimisteluväline) ovat samankaltaisia sanoja.
Koiran lempikala
Mikä on koiran lempikala?
– Hauki.
Sanaleikki: Koska koira ”haukkuu”, niin hänen lempikala on ”hau” ki.
Coronan jälkitauti
Mikä on Coronan yleisin jälkitauti?
– Darra.
Tässä tapauksessa ”coronalla” viitataan Corona-olueen.
Hämähäkkimiehen lempinumero
Mikä on Hämähäkkimiehen lempinumero?
– Seittimän.
Sanaleikki: Hämähäkkimiehen seitti-sana yhdistyy numeroon seitsemän.
Kumpi ja kampi
Kumpi ja Kampi tappelivat.
– Kumpi voitti?
Absurdi klassikko: Vitsissä kysytään kumman hahmon (Kumpi vai Kampi) voitosta. Itse vitsi on lyhyt ja tyhmä kysymys, jossa sana kumpi toimii sekä nimenä että kysymyksenä.
Savolainen Jorma
Mitä savolainen Jorma sanoi, kun anoppi tippui jäihin?
– Nyt ei naarata yhtään.
Sanaleikki: Savolainen murresana naarata kuulostaa sanalta nauraa tai nauttia. Jorma ei nauti anopin tippumisesta.
Kirkan paska
Mikä on kirkasta ja haisee?
– Kirkan paska.
Vitsi on julkkisvitsi, jossa käytetään nimeä Kirkka ja luodaan ruma kontrasti.
Karhu ja vesi
Miksi karhu liukeni veteen?
– Se oli jääkarhu.
Sanaleikki: Jääkarhu liukenee vedessä, koska se on tehty jäästä.
Pingviini tapaa Jeesuksen
Mitä pingviini oli ennen kuin tapasi Jeesuksen?
– Pingvesi.
Puujalkavitsi viittaa Jeesuksen kykyyn muuttaa vesi viiniksi (tai tässä tapauksessa pingviinin).
Banaani kauneushoitolassa
Miksi banaani meni kauneushoitolaan?
– Se halusi kuorinnan.
Sanaleikki: Kuorinta on sekä ihonhoitotoimenpide että banaanin kuoren poistaminen.
Salakujettaja tullissa
Mitä salakuljettaja sanoi, kun lähestyi tullia?
– Kamalasti pelottaa.
”Kamalasti” sanalla viitataan tässä puujalkavitsissä salakuljettajan kuljettamaan tavaraan.
Karannut koira
Miksi kutsutaan karannutta koiraa?
– Jotta se tulisi takaisin.
Vitsin hölmöys: Kysymyksen rakenne ”Miksi kutsutaan…?” saa odottamaan nimeä tai selitystä, mutta vastaus on kirjaimellinen toteamus kutsumisen tarkoituksesta.
Pilates suomeksi
Mikä pilates on suomeksi?
– Melilosvot.
Sanaleikki: Pilates ja Melilosvot (Melirosvot) muodostavat hauskan yhdistelmän.
Kalojen nukkumapaikka
Missä kalat nukkuvat?
– Vesisängyssä!
Kalat nukkuvat vedessä, mikä rinnastetaan ihmisten käyttämään vesisänkyyn.
Sarjamurhaajien vene
Millä sarjamurhaajat veneilevät?
– Psykopaatilla.
Psykopaatti (sarjamurhaajan tyyppi) ja vene sekoittuvat toisiinsa.
Lakimiehet
Mitä lakimiehet tietävät?
– Kaikenlaista.
Lakimiehet yleensä tietävät kaiken laista, mikä tekee vastauksesta totuudenmukaisen, mutta vitsinä se on puujalka sen ilmeisyyden vuoksi.
Mikä tekee puujalkavitsistä hyvän?
Puujalkavitsin hyvyys perustuu sen tarkoitukselliseen epäonnistumiseen ja sanaleikin kielelliseen nokkeluuteen. Sen viehätys syntyy siitä, että vitsi on täysin läpinäkyvä ja kuulija aavistaa kömpelön lopputuleman jo etukäteen. Tämä odotettu ilmeisyys yhdistettynä usein kahden merkityksen taitavaan (mutta korniin) yhdistelyyn laukaisee kuulijassa parhaimmillaan positiivisen reaktion.
Toisin sanoen, hyvät puujalkavitsit saa aikaan samanaikaisesti pienen naurahduksen ja valituksen vitsin huonoudesta ja juuri tämä jaettu hetki tekee siitä onnistuneen.
Kuinka puujalkavitsit kerrotaan?
Puujalkavitsien kertominen on taitolaji, jossa tavoite on synnyttää jaettu, nolo hetki. Se onnistuu parhaiten, kun vitsi kytketään spontaanisti meneillään olevaan keskusteluun, löytämällä koukku, josta voi nopeasti vääntää ilmeisen sanaleikin.
Itse toimituksen on oltava nopea ja tyyni, ilman ylinäyttelyä. Kertojan tulee omaksua ”puujalkavitsi”-asenne, jossa vitsin huonous tiedostetaan, mutta sitä ei pyydetä anteeksi.
Esimerkki:
Kaveri A: ”Pitäisi varmaan käydä hakemassa uusi tietokone…”
Sinä (nopeasti): ”Miksi tietokoneet eivät ole koskaan nälkäisiä? Koska niillä on aina bitti syötävänä.”
Reaktio: (Hermostunut naurahdus ja valitus: ”Niinpä niin”)
Onnistuneen puujalan mittari on yleisön äänekäs valitus ja myötähäpeän nauru.